Musiikin merkitys viihteessä

Musiikki on paitsi oma iso alansa ja bisneksensä, myös olennainen osa kaikkea viihdettä. Viihdeteollisuus nojaa audiosisältöön hyvin vahvasti, vaikka kuluttaja ei sen merkitystä aina huomaisikaan. Usein pelien tai elokuvien ja televisiosarjojen kohtausten taustalla olevia kappaleita ei välttämättä muista välittömästi katsomisen jälkeenkään, ellei kyseessä ole varta vasten kohtaukseen sävelletty ja päähahmon esittämä kappale. Musiikki luo, vahvistaa ja jopa muuttaa tunnetiloja, ja siksi se on äärimmäisen tärkeä tehokeino audiovisuaalisten sisältöjen luojille.

Kerronnallisesta näkökulmasta musiikilla voidaan tehdä siirtymiä, ilmaista tiettyä tunnetilaa, ennakoida tapahtumia tai nostattaa jännitystä. Elokuvan taustamusiikki onkin onnistunutta silloin, kun siihen ei pahemmin kiinnitä edes huomiota, mutta silti sillä on erityisen vahva vaikutus sisältöön. Musiikki ei kuitenkaan tarvitse muita aisteja viestin välitykseen, ja ehkä siksi se kykenee niin intensiivisiinkin tunnetilan luomisiin. Kun musiikkiin keskittyy, jokainen kuuntelija pystyy luomaan omat tulkintansa kappaleista ja niiden merkityksistä. Tämä on musiikin voimaa parhaimmillaan.

Musiikki omana bisneksenään

Vaikka musiikin tekijöillä ansaintamallit ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten parin vuosikymmenten aikana, musiikin kulutustottumukset eivät ole näyttäneet laantumisen merkkejä. Päinvastoin. Nyt, kun lähes kaikki musiikki maailmassa on kenen tahansa älypuhelimen omistavan saatavilla parilla klikkauksella, musiikkia on teoriassa helpompaa levittää kansainvälisesti kuin koskaan aiemmin. Spotifyn, Deezerin ja Apple Musicin kaltaisissa palveluissa isot artistit vievät kaikista isoimmat potit ja soittoajat, mutta kuratoitujen listojen kautta pienempien bändien on mahdollista päästä isomman yleisön tietoisuuteen.

Musiikkibisnes kaikkineen on miljardien eurojen kokoinen jättikoneisto, jonka kulisseissa pyörii enemmän analytiikkaa ja dataa kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Uusia pop-hittejä suolletaan studioista ulos kuin liukuhihnalta. Siellä tiedetään tasan tarkkaan, mitkä elementit musiikissa myyvät milläkin hetkellä. Siinä, missä esimerkiksi Music Television tai radiot joutuvat luottamaan juuri tällaisiin listahitteihin, voivat pienemmät mainstream-musiikin ulkopuolelle jäävät artistit keskittyä juuri suoratoistopalveluihin: Spotifyssä kaikki toimijat ovat samalla lähtöviivalla Katy Perrystä kellaribändeihin ja Usherista underground-räppäreihin.

Musiikki osana isompaa viihdekokonaisuutta

Kuten aloituskappaleissa jo hieman sivuttiinkin, musiikki ei ole pelkästään itsenäinen viihteen haaransa, vaan yksi kulmakivistä monissa audiovisuaalisissa tuotannoissa. Suurissa tuotannoissa, oli kyse sitten TV-sarjoista, elokuvista tai peleistä, käytetään originaalia ääniraitaa, eli kaikki musiikki tuotetaan varta vasten kyseistä tuotantoa varten. Hollywood-elokuvissa on hyvin tyypillistä, että musiikista vastaa kapellimestarin johdolla jousiorkesteri, harvakseltaan myös kokonainen sinfoniaorkesteri. Vaihtoehtoisesti soundtrackin voi luoda yksittäinen pop-yhtye tai esimerkiksi pianisti. Yhdysvalloissa moni muusikko tienaa leipänsä juuri elokuvamusiikilla.

Peliteollisuus on kasvanut suuriin mittasuhteisiin viime vuosina. Isojen julkaisujen budjetit ovat miltei täysin verrattavissa Hollywood-elokuviin, ja niin on myös lopputeksteissä esiintyvien titteleiden määräkin. Tuottajien, graafikkojen, koodaajien, ääninäyttelijöiden ja animaattoreiden lisäksi muusikotkin ovat entistä useammin mukana pelituotannoissa. Pelin genrestä ja kohderyhmästä riippuen musiikki voi olla hyvinkin suuressa roolissa, tai sitten pikemminkin äänitehosteen omaisia täyte-elementtejä. Nekin voivat jäädä elämään vuosikymmeniksi. Esimerkiksi Super Mario -pelisarjasta tuttu, ikoninen kolikon kilahdus on tekijänoikeussuojattu teos.

Musiikin ansaintamallit myllerryksessä

Vuosikymmenten ajan muusikoiden ja levy-yhtiöiden ansaintalogiikka perustui äänitemyyntiin, ja keikat sekä PR-tempaukset täydensivät tuloja. Fyysisten tallenteiden, eli MiniDiscien, C-kasettien, vinyylien ja CD-levyjen aikakautena äänitteiden hintoihin pystyi leipomaan aavistuksen enemmän katetta, sillä kilpailua levyformaatille ei ollut. Kuluttajan täytyi sitä paitsi ostaa aina kokonainen albumi, vaikka niin sanottuja “myyviä singlejä” levyllä ei olisikaan ollut kuin muutama. Äänitteen hinta oli kuitenkin perusteltavissa, kun raitoja oli tusinan verran, LP-levyjen aikana hieman vähemmän.

Suoratoistopalveluiden yleistyessä myös musiikkiteollisuuden on täytynyt sopeutua uuteen aikakauteen. Ihmiset eivät kuluta enää albumeita, vaan yksittäisiä kappaleita. Pitkäsoittoajattelu on valloillaan enää taiteellisista, eikä niinkään taloudellisista syistä. Konseptialbumeita, joiden kappaleet täydentävät toinen toisiaan, voidaan tehdä jopa tarkoituksella vastalauseena singlekulttuurille. Jotkut pop-musiikin julkaisijat ovat menneet jopa niin pitkälle, että kokonaisten albumeiden teosta on luovuttu jo täysin; miksi tuhlata aikaa ja rahaa albumikokonaisuuden tekemiseen, kun vaihtoehtoisesti voi julkaista säännöllisin väliajoin singlejä ja roikkua Spotifyn top-listoilla pidempään.

Live-musiikin merkitys korostuu

Koska äänitemyynnin osuus on pienentynyt ja suoratoistopalveluiden maksamat toistokorvaukset ovat marginaalista tasoa, keikkamyynti on noussut suurempaan osaan. Tämä näkyy paitsi artistien täydemmissä keikkakalentereissa, mutta myös isommissa ja näyttävämmissä lavashow’ssa. Artistit ovat tulleet lähemmäksi fanejaan sosiaalisen median kautta, ja pyrkineet luomaan varteenotettavan vaihtoehdon, keikalle lähtemisen, pelkän suoratoistokuuntelun sijaan. Alati viihteellistyvässä maailmassa muusikoiden ainoa kilpailija ei silti suinkaan ole muut artistit, vaan myös Netflix, TV-urheilu, vapaa-ajan vietto ystävien kanssa ja niin edelleen.

Musiikin rooli tulevaisuudessa

On siis lukemattomasti erilaisia tapoja kuluttaa musiikkia, oli se sitten varsinaisten äänitteiden kuuntelua tai osana elokuvan tai pelin soundtrackia. Musiikkia on tuotettu ja esitetty niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa, ja niin kauan kuin maapallolla on elämää, täällä on myös musiikkia. Musiikki tulee olemaan tulevina vuosina yhä lähempänä kuluttajia, esimerkiksi paremman äänentoistotekniikan ja vaikkapa intensiivisemmän fanikokemuksen kautta. Koko musiikkibisnes tähtää ihmisten viihdyttämiseen, ja siksi uusia markkinointikeinoja kehitellään levy-yhtiöissä alati.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *