Kotimaiset musiikkielokuvat ovat Suomessa harvinaisia, mutta kiinnostavia

Musiikkielokuvalla tarkoitetaan elokuvaa, joka on rakennettu musiikin ympärille. Lähes kaikissa elokuvissa käytetään paljon musiikkia, joten terminä musiikkielokuva tarkoittaakin nimenomaan musiikkiaiheista elokuvaa tai musikaalia. Jokainen meistä on varmaan joskus katsonut, tai ainakin nähnyt osittain jonkin musiikkielokuvan, oli kyseessä sitten suomalainen, tai ulkomaalainen musiikkielokuva. Musiikkielokuvat jakavat ihmisten mielipiteet voimakkaasti. Elokuvina musiikkielokuvat ovat usein hyvinkin erilaisia muihin elokuviin verrattuna. Musiikista pitämätön ihminen tuskin pitää myöskään elokuvasta, joka on musiikkiin keskittyvä, saati täyttä laulantaa.

Monelle musiikkielokuvat ovat kuitenkin oivallisia ja erittäin hauskoja. Musiikkielokuvissa olevat useat musiikkikohtaukset ovat usein mukaansatempaavia ja niitä on myös hauska laulaa elokuvan tahtiin. Musiikkielokuvat ovatkin usein parhaimmillaan ystävien ja kavereiden kesken, kun kaikki voivat yhdessä osallistua elokuvan edetessä oleviin musiikkikohtauksiin. Tämä luo mainiota ryhmähenkeä, ja iloisen ilmapiirin ryhmään. Suomalaisilla musiikkielokuvilla on värikäs historia, ja ne olivatkin suosituimmillaan kymmeniä vuosia ennen nykypäivää. Nykyään suomalaisten musiikkielokuvien määrä suhteessa muihin elokuviin on laskenut, mutta kiinnostusta kyllä riittää.

Ensimmäiset suomalaiset musiikkielokuvat

Ensimmäinen Suomessa valmistettu musiikkielokuva on Erkki Karun kirjoittama ja ohjaama 12.2.1933 ensi-iltansa saanut ”Meidän poikamme merellä”, joka on itsenäinen jatko-osa mykkäelokuvalle ”Meidän poikamme”. Pääosissa elokuvassa nähdään Georg Malmsten, Kati Aspelin, Aku Käyhkö, sekä Jaakko Korhonen. Elokuvassa kuullaan monien tuntema, Georg Malmstenin suosituimpiin kappaleisiin kuuluva Leila. Muita 1930-luvulla ilmestyneitä musiikkielokuvia ovat 1939 julkaistu Arvo Tammisen lyhytelokuva “Seitsemän velimiestä”, joka on kestoltaan ainoastaan 11-minuuttia. Pääosia esittävät Matti Jurva ja Tuulikki Paananen.

Matti Jurva myös käsikirjoitti ja ohjasi lyhyen musiikkielokuvan ”Ankkurikahvilan kantavieraat”, joka ilmestyi vuonna 1940. Siinä Jurvan lisäksi pääosissa Eugen Malmsten ja Kauko Käyhkö. Jo tuohon aikaan kuuluisuutta nauttivasta Heimo Haitosta tehtiin Toivo Särkän toimesta kuvitteellinen elokuva ”Pikku pelimanni”, joka sai ensi-iltansa 12.11.1939. Käsikirjoittajina olivat lisäksi Tuomi Elmgren-Heinonen, sekä Boris Sirpo. Boris Sirpo toimi Heimo Haiton opettajana ja auttoi Haittoa nousemaan tunnetuksi viulistiksi. Pääosissa elokuvassa olivat itse Heimo Haitto, Aku Korhonen, Regina Linnanheimo, sekä Jalmari Rinne.

Uuden sukupolven musiikkielokuvat

2000-luvulla musiikkielokuvia on tehty vähemmän kuin suomalaisen musiikkielokuvan kulta-aikaan 1940-1960 luvuilla, mutta elokuvat ovat yleensä olleet menestyksekkäitä. 2000-luvun suurimpia suomalaisia musiikkielokuvia ovat J.P. Siilin ohjaama ja Antero Arjatsalon kirjoittama ”Ganes”, joka ilmestyi 28.9.2007 kertoen Remu Aaltosen yhtye Hurriganesin alkutaipaleesta. Pääosissa ovat Eero Milonoff, Jussi Nikkilä, Olavi Uusivirta ja Timo Tikka. Ganes oli ensimmäinen suomalainen elokuva, joka julkaistiin Blue Ray -formaatissa. Ganes voitti myös parhaan puvustuksen, sekä parhaan lavastuksen Jussi-palkinnot.

”Helmiä ja sikoja” on vuonna 2003 Perttu Lepän kirjoittama ja ohjaama musiikkikomedia. Suositun elokuvan pääosia esittivät Mikko Leppilampi, Timo Lavikainen, Jimi Pääkallo, Laura Birn ja Amanda Pilke. ”Tyttö sinä olet tähti” puolestaan on Dome Karukosken ohjaama ja Pekko Pesosen kirjoittama musiikkidraama, joka ilmestyi 2005. Uusimpia musiikkielokuvia tällä hetkellä on ”Veljeni Vartija”, joka on J.P. Siilin tekemä elämänkerrallinen elokuva rap-artisti Cheekistä. Elokuva ilmestyi 31.1.2018. Siinä pääosan, eli nykypäivän Cheekin roolin esittää Antti Holma.

Muita kuuluisia suomalaisia musiikkielokuvia

Suomalaisen musiikkielokuvan historiassa on kaksi tunnettua musiikkielokuvien sarjaa. Vuonna 1953-1960 (sekä 1985-1986) tehdyt Pekka ja Pätkä -elokuvat ovat varmasti lähes jokaisen suomalaisen tuntemia. Pekka ja Pätkä -elokuvia on tehty yhteensä 15 kappaletta. Näistä alkuperäisiä on 13 kappaletta, joissa päätähtinä loistavat Esa Pakarinen ja Masa Niemi. Armand Lohikoski on ohjannut kaikki paitsi ensimmäisen, ja viimeisen Pekka ja Pätkä -elokuvan alkuperäisistä versioista. Vuosina 1985-1986 Visa Mäkinen tuotti 2 elokuvaa lisää, mutta nämä jäivät vähemmälle suosiolle.

Toinen varmasti lähes kaikkien tuntema musiikkielokuvien sarja on uudempi Rölli-elokuvien sarja. Ensimmäinen Rölli-elokuva, “Rölli – hirmuisia kertomuksia” ilmestyi vuonna 1991, ja viimeisin “Rölli – ja kaikkien aikojen salaisuus” vuonna 2016. Yhteensä elokuvia on tehty viisi. Niitä tähdittää Röllin roolissa Allu Tuppurainen. Ennen Tuntemattoman Sotilaan ilmestymistä, katsotuimmaksi suomalaiseksi elokuvaksi nousi musiikkielokuva ”Kulkurin valssi”. Se on Mika Waltarin kirjoittama ja Toivo Särkän ohjaama vuonna 1941 ilmestynyt kuvitteellinen elokuva. Pääosissa Tauno Palo, Ansa Ikonen ja Regina Linnanheimo.

Muuta mainittavaa suomalaisista musiikkielokuvista

Suomalaiset musiikkielokuvat ovat harvinaista herkkua, sillä yhteensä tunnetuksi nousseita näytelmämusiikkielokuvia on tehty aikojen saatossa alle 100. Tähän ei ole laskettu dokumentaarisia teoksia. Tämä antaakin musiikki-intoilijalle erikoislaatuisen mahdollisuuden katsoa kaikki suomalaiset näytelmämusiikkielokuvat läpi. Suomalaiset uudemmat musiikkielokuvat keskittyvät usein jo olemassa olevan artistin tai bändin historiaan, elämään, tai kuvitteelliseen elämään. Poikkeuksiakin tähän löytyy, kuten edellä mainittu Rölli. Kuitenkin 1900-luvun puolenvälin elokuvat olivat huomattavasti useammin täysin kuvitteellisia, ja musiikki oli monesti tehty elokuvaa varten.

Yhteenveto

Suomalaisella musiikkielokuvalla on yleisön keskuudessa tänä päivänä valtava potentiaali. Musiikkielokuvia tehdään vähän, mutta ne ovat olleet kansan kiinnostuksen kohteena hyvinkin laajalti, tehden pääsääntöisesti voitollisen tuloksen budjetista riippumatta. Musiikkielokuvat ovat erinomaista viihdettä musiikin ystäville, ja ystäväporukalla katsoen luovat aina positiivisen ja pirteän ilmapiirin. Elokuvateatterissa musiikkielokuvat päästävät teatterin loistavan äänentoiston oikeuksiinsa, ja musiikin ystävä saakin korvilleen ainutlaatuisen musiikkielämyksen elokuvan muodossa. Musiikkielokuvia voisikin Suomessa tehdä huomattavasti enemmän, sillä mikään ei näytä estävän musiikkielokuvien menestystä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *