Elokuvat harrastuksena

Elokuvat ovat kiehtoneet ihmisiä jo sukupolvien ajan. Elokuvan historia ulottuu aina 1800-luvun loppuun, jolloin Lumièren veljekset Ranskassa ja Woodville Latham näyttivät ensimmäisen kerran lyhyitä elokuvia yleisölle. Tästä tosin kiistellään yhä edelleen, ja erään mielipiteen mukaan ensimmäinen elokuvanäytös näytettiin Brooklyn Institute toimesta jo vuonna 1893. Elokuvaa luonnehditaan sen ranskankielisellä nimellä “Septième Art” eli seitsemänneksi taiteeksi. Tällä viitataan siihen, että elokuva on viimeisin varsinainen taiteenlaji. Muiksi taiteenlajeiksi lasketaan kirjallisuus, maalaustaide, kuvanveisto, musiikki, arkkitehtuuri ja teatteri.

Elokuva on yksi tunnetuimmista taiteen muodoista, joskin se on viime vuosikymmeninä yhä enemmän haarautunut eri alalajeihin. Taide-elokuvat ovat yhä enemmän muodostuneet omaksi alalajikseen, joka johtuu kenties siitä, että etenkin yhdysvaltalainen ja intialainen elokuvateollisuus on nykyisin puhtaasti viihdettä. Toisaalta juuri elokuvien monimuotoisuus tekee niistä niin mielenkiintoiset, ja totesipa yksi kaikkien aikojen mestarillisimpia ohjaajia Andrei Tarkovski, että elokuva on taiteenlajeista se, jossa on eniten ilmaisullisia mahdollisuuksia. Ei siis ihme, että osa kansasta suhtautuu erittäin intohimoisesti elokuviin.

Miksi elokuva kiinnostaa?

Elokuva on harrastuksena erittäin palkitseva, ja elokuvasta nauttivia kutsutaan usein cinefiileiksi. Paras elokuvaharrastuksen tapa on tietenkin katsoa niitä mahdollisimman paljon. Elokuvan katselukokemus muuttuu myös nautinnollisimmaksi, mikäli sitä tekee seurassa, jolloin kokemus muuttuu yhteisöllisemmäksi. Lisäksi jokainen meistä katsoo elokuvaa hieman omalla tyylillään, jolloin omista tulkinnoista on mukava keskustella jonkun kanssa. Kaikkein parhaimmat elokuvat ovat monisäikeisiä, jolloin katsojalle annetaan myös varaa tehdä omia tulkintojaan. Harvemmin katsojia kiinnostaa valmiiksi pureskeltu purukumi.

Elokuvaa voi toki harrastaa muullakin tavalla kuin pelkästään katsomalla niitä. Elokuvafestivaalit ovat oivallisia elokuvakulttuurin hengissä pitäjiä, ja ne järjestävät usein erilaisia keskustelutilaisuuksia tai Master Class -tunteja, joissa elokuvaharrastajilla on mahdollisuus syventää omaa tietämystään elokuvista sekä tavata tekijöitä ja muita harrastajia. Suomi on myös pullollaan erilaisia elokuvakerhoja, joissa on mahdollista päästä näkemään hieman harvinaisempia elokuvia. Elokuvaharrastukseen liittyy myös omien elokuvien tekeminen, vaikka ammattimaista jälkeä on vaikea saada tuotettua ilman koulutusta tai ammattimaista välineistöä.

Elokuvan teko on vaivalloista, mutta palkitsevaa

Elokuvanteko on tunnetusti hyvin kallista puuhaa, ja esimerkiksi elokuvateollisuuden tuottamien elokuvien budjetit ovat usein satoja miljoonia. Suomessa kaupallisten elokuvien budjetit ovat vain murto-osan Hollywood-elokuvien kokonaisbudjeteista. Kalusto, logistiikka ja ihmisten palkat ovat usein suurimpia menoeriä, mutta toisaalta digiaikana elokuvien tuottaminen on hieman halvempaa, sillä ennen filmille kuvaaminen oli kallista. Tekniikka on myös mennyt paljon eteenpäin, ja nykyään pystytään tuottamaan laadukasta kuvaa huomattavasti halvemmalla kuin aiemmin. Tämä näkyy erityisesti dokumentaarisissa elokuvissa, joita kuvataan usein pelkillä järjestelmäkameroilla.

Näin ollen elokuvaa kannattaa kokeilla ilmaisukeinona myös itse, mikäli kiinnostusta vain riittää. Hyvän järjestelmäkameran ja laadukkaita linssejä saa alle parilla tuhannella eurolla. Myös lamppujen hinnat ovat tulleet alas, jonka johdosta kohtausten valaiseminenkin onnistuu elokuvaharrastajalta. Elokuva ei ole pelkästään rikkaan teollisuuden etuoikeus, vaan sitä kannattaa kokeilla, vaikka elokuvanteosta ei olisi aikaisempaa kokemusta. Tärkeintä on, että elokuvantekijällä on rutkasti mielikuvitusta ja halua oppia uutta. Elokuvanteko on pitkälti käsityöammatti, jossa kehittyy paremmaksi ajan mittaan.

Vinkit oman elokuvan tekoon

Mikäli harrastajaa kiinnostaa omien elokuvien tekeminen, kannattaa kiinnittää huomioita muutamiin seikkoihin. Tärkeimpänä vinkkinä voidaan pitää panostusta ääneen, sillä puutteellinen ääni näkyy välittömästi kuvassa. Vaikka kaikki muut asiat ovat kunnossa, mutta ääni kohisee tai rahisee, tekee se elokuvasta miltei mahdottoman seurata. Tämän takia tekijän kannattaa panostaa kunnolliseen suuntamikrofoniin, jonka lisäksi kohtuullisen halvalla saa myös nappimikrofoneja. Aloittelevan tekijän ei tarvitse välttämättä ostaa ulkoista äänentallenninta, vaan mikrofonin voi kiinnittää suoraan kameran sisääntuloon.

Aloittelevan tekijän kannattaa myös aina aloittaa lyhytelokuvista, joiden tuottaminen on huomattavasti halvempaa kuin pidempien filmien. Esivalmistelun tärkein vaihe on käsikirjoittaminen, jolloin elokuva saa ylleen rungon. Esituotantovaihe pitää sisällään myös kohtausten suunnittelun, johon on käytössä monia eri metodeja. Kuvauslokaatioon kannattaa myös tutustua etukäteen, jotta kuvauspäivät sujuisivat mahdollisimman sujuvasti. Lokaatio kannattaa aina pitää mahdollisimman lähellä, jos suinkin mahdollisista, koska kuvauskamojen kuljettaminen paikasta toiseen on aikaa vievää ja kallista puuhaa. Sisällä kuvattaessa kuvausolosuhteet ovat paremmin hallittavissa.

Elokuvahistoria loputtomana aarreaittana

Elokuvan historia on pitkä ja monipuolinen, eikä kukaan elokuvanharrastaja voi jättää sitä huomioimatta. Vanhojen teosten taiteellinen arvo on usein myös huomattavasti suurempi kuin nykyisten teosten, joka onkin syy, miksi kaikissa elokuvakouluissa elokuvahistorian opiskelu on pakollista. Monet elokuvan harrastajat kuitenkin valittavat, että vanhoihin teoksiin on hyvin vaikea päästä käsiksi. Nettiaikana on kuitenkin mahdollista katsoa elokuvia monilta nettisivustoilta, kuten Canopysta. Tämän lisäksi vanhoja elokuvia voi ostaa myös käytettynä monista eri nettikaupoista.

Parhaat elokuvat näkyvät Orionissa

Suomessa ainulaatuista työtä elokuvakulttuurin ylläpitäjänä on tehnyt Kansallinen audiovisuaalinen instituutti eli KAVI, joilla on valtava kokoelma maailman tunnetuimpia elokuvia. Tämän lisäksi instituutilla on Helsingissä sijaitseva kirjasto, jossa on lainattavissa lukuisia elokuvaan liittyviä teoksia. Jokaisen elokuvan harrastajan on hyvä vierailla Helsingin Eerikinkadulla sijaitsevassa Orion -elokuvateatterissa. Orionissa on mahdollista nähdä elokuvahistorian kiistattomia helmiä, joista monet projisoidaan kankaalle filmiltä. Tämä tekee elokuvakokemuksesta äärimmäisen autenttisen, jollaista ei ole mahdollista kokea suurissa kaupallisissa elokuvateattereissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *